”Sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa” sanoi aikoinaan matkatoimiston mainos. Se on totta. Tavoitteen asettaminen tuo meille energiaa. Se saa kinttuihin vipinää ja silmät loistamaan. Toisaalta ihminen, jolla on tavoitteita, on energinen ja hän saa aikaiseksi. Siis muna-kana-ilmiö. Saavatko tavoitteelliset ihmiset aikaiseksi laatia tavoitteita vai saavatko tavoitteet ihmiset aikaansaaviksi?

Tavoitteita on hyvä asettaa itselleen siviilissä ja työelämässä. Kun sitten saavutamme tavoitteemme, meidän on asetettava uusi tavoite, sillä muuten tekemisemme taantuu, emmekä saa aikaiseksi. Liike-elämässä on luonnollista asettaa uusia tavoitteita, jokaiselle kuukaudelle, kvartaalille ja vuodelle. Tavoitteista on hyötyä niin kauan, kun niitä ei ole saavutettu.

Esimiesten tehtävä on asettaa ja auttaa yksilöitä ja tiimejä asettamaan itselleen tavoitteita.

Nauti myös matkanteosta, älä pelkästään perille päästystä.

Jos ajattelemme koko elämänkaartamme, olisi ihan hassua, jos nauttisimme pelkästään perille pääsystä.  Kun sitten olemme kuolinvuoteella, toteaisimme, että tää oli se mihin koko elämäni pyrin pääsemään. Eihän se niin kuulu olla.

Opiskelu, talonrakennus, kunnonkohotus, maratonin juokseminen tai uuden myyntiennätyksen saavuttaminen. Nauti niistä askeleista ja ongelmien ilmaantumisista matkan varrella. Ongelmat kehittävät meitä, ohjaavat suuntaa ja kasvattavat paineensietokykyämme. Kun ratkaiset tiellesi tulleen ongelman, huomaat taas oppineesi jotain uutta.

Aivokemia auttaa tavoitteen asettajaa

Onneksi nuppi ja kroppa ovat yhtä ja auttavat toinen toisiaan, erityisesti silloin, kun asetat itsellesi tavoitteita. Välittäjäaine dopamiinia purkautuu nupissa, silloin kun tavoittelemme jotain. Sitä purkautuu enemmän silloin, kun emme ole vielä savuttaneet haluamaamme. Voimakkaan dopapalkinnon saat sellaisesta tapahtumasta, mikä ylittää odotukset tai poikkeaa tavanomaisesta.

Ystävämme endorfiini motivoi toimintaan kivusta ja särystä huolimatta, silloin kun meillä on tavoite mihin pyrkiä. Endoa purskahtelee myös silloin, kun naurat eli pidä huoli, että tavoitteellisessa työyhteisössänne kuuluu välillä myös naurunremahduksia.

Serotoniini auttaa tiimissä toimivaa tavoitteenasettajaa, sillä se auttaa tunnistamaan oman paikkamme suhteessa toisiin. Kun muut osoittavat meille arvostusta, serotoniinitasomme kohoavat. Esimiehet hoi – palautteenantaminen on siis tärkeä ja saa sen tuntumaan aivoissa asti.

Myös okstitosiinin tuotanto virkoaa mieluisassa tiimissä. Se on läheisyyshormooni ja sitoo porukan yhteen.

Stressihormoni kortisoli auttaa meitä pyrkimään kohti nautintoa pois tuskasta. Se muistuttaa meitä huomisesta. Myös itseaiheutetut tavoitteet saavat stressihormonin virtaamaan ja suorituskykymme nousemaan. Ole siis varovainen, kun asetat tavoitteita, sillä aivokemiasi ajaa sinua kohti tavoitettasi niin kauan kun ET ole sitä saavuttanut.